Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkattu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkattu. Näytä kaikki tekstit

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Anelmaiset säärystimet


Olin pitkään sitä mieltä, että "anelmaiset" -kirjoneulesukat virkattuine kukkineen ja pitsinauhoineen eivät ole minun juttuni. Tässä kevään korvalla kuitenkin alkoi tehdä mieli kokeilla kyseistä mallia hieman omalla sovelluksella ja säärystimien muodossa.


Aloitin säärystimet 72 silmukalla ja kaventelin sopivissa paikoissa jalkaan sovitellen. Oikeastaan katsoin alkuperäistä ohjetta vain kirjoneulekaavioiden kohdalla, sovelsin niiden pituutta ja järjestystä omaan makuun sopivammaksi. Olen kyllä ihan tyytyväinen näihin muilta osin, mutta nauhan aion vaihtaa tai sitten käytän näitä ilman nauhaa. On mielestäni vähän liian romanttinen näin.


Anelmaiset säärystimet

Langat: Novita 7 veljestä kallio (048), valkoinen (011), hunaja (289) ja vadelma (530), yhteensä 184 g
Puikot: 3,5 mm KnitPro Karbonz  -hiilikuitusukkapuikot 15 cm
Ohje: Novita sukkalehti 2015 malli 21 sovellettuna


maanantai 29. elokuuta 2016

Sukat kahdella puikolla



Olipas mukavaa käydä läpi kameran kuvia ja muistella kesäloman neulontahetkiä lapsuudenkodin verannalla.  Kuvausrekvisiittana pöydällä sattui olemaan Saara-mummon virkkaama valkoinen liina, jonka mallia jaksan edelleen ihastella. Kiireettömien päivien kunniaksi teki mieli kokeilla jotain aivan erilaista sukkamallia ja silmiini osui Rakas villasukka -kirjasta Marja Rautiaisen suunnittelemat Vauhtiviivasukat. Sukat on toteutettu kahdella puikolla neulomalla ja koottu lopuksi virkkaamalla värikäs sauma sukan taakse ja pohjaan.


Kahdella puikolla neulominen oli piristävää vaihtelua, mutta hieman hitaampaahan se oli, sillä jokatoinen kerros oli neulottava nurjaa jalkaterässä. Lankana minulla oli lähikaupasta löytynyt Seiskaveikan viidakko-sarjan Kobra, joka sopikin näihin aika mukavasti. Ohjeessa käytetyssä langassa oli hieman eri paksuus, mutta melko hyvin sain sovellettua paksummallekin langalle. Ainoastaan pituuden sovittaminen oli hieman haastavaa, joten näistä tuli itselleni 1-2 kokoa liian suuret. Harmi! [Jos joku 41-42 numeron jalan omistava haluaa tästä sukat itselleen, ilmoittautukoon allekirjoittaneelle ;)]


Halusin tehdä keltaiset kontrastiraidat, mutta en meinannut millään löytää oikeaa keltaista sävyä. Tuntui että kaikki markettien keltaiset olivat sitä banaaninkeltaista tai hieman oranssiin taittuvaa. Viimein löysin jostain verkkokaupasta tämän Regia Active -langan, jonka sävy (keltainen/lime 5966) oli mielestäni täydellinen.



Harmaa-keltaiset kahden puikon sukat

Langat: Novita 7-veljestä Viidakko, väri Kobra (890) ja Regia Active 6-säikeinen, yhteensä 104 g
Puikot: 3,5 mm KnitPro Karbonz  -hiilikuitusukkapuikot ja virkkuukoukku 3 mm
Koko: 41-42
Ohje: Marja Rautiaisen Vauhtiviivasukat kirjasta Rakas villasukka (Sanoma 2014)
Ohje löytyy sähköisenä myös Lankavan sivuilta


perjantai 26. elokuuta 2016

Kirjovirkattu penaali


Päätin jokin aika sitten opetella kirjovirkkausen salat. Olin pitänyt sitä aina hyvin vaikeana ja tuskallisen hidasta työskentely näin aloittelijalla on. Aloitin kesäkassin tekemisen, mutta se odottaa jatkamisinspiraatiota. Tämän penaalin sain ilokseni kuitenkin valmiiksi, vaikka oman aikansa tämäkin projekti otti. 


Lankana olen käyttänyt tässä penaalissa Sandnes Garnin Mandarin Petit -lankoja mustana ja luonnonvalkoisena. Harmikseni en muistanut mitata, kuinka paljon tähän meni lankaa ennen metallisen vetoketjun kiinnittämistä. Kuvioon otin vinkkiä Pinterestistä löytämästäni kuvasta. Aluksi kuvio tuntui vaikeasti seurattavalta, mutta tekemisen myötä sekin alkoi luonnistua hieman sujuvammin. Vuorin ompelin puuvillakankaasta ja kiinnitin sen pussukkaan käsin ompelemalla, samoin kuin vetoketjunkin.


Tykkään tästä penaalista todella paljon ja mietteissä on jo muitakin kirjovirkkauksella toteutettuja juttuja syksyn mittaan toteutettavaksi! 

maanantai 8. elokuuta 2016

Pöllö-kaverimme


Tällainen pöllöpehmo/-tyyny alkoi muotoutua kun kaivoin esille kauan kaapissa pyörineet jämäkerät. Langat ovat paksua puuvillasekoitetta ja värit melko räikeitä, joten teki mieli tehdä jotain lapsellista. Olin jo pitemmän aikaa halunnut kokeilla krokotiilivirkkusta, englanniksi crocodile stitch. Googlen kuvahaun avulla kokeilin tehdä ja ihan siistiä jälkeä sain aikaan, vaikka en jaksanut mitään ohjeita nyt seuraillakaan aivan kirjaimellisesti. Jätin yläreunan avoimeksi ja tekaisin vanhasta t-paidasta vuorin noiden "höyhenten" kohdalle, sillä muuten täytevanu olisi pursuillut raoista. 


Silmät koitin tehdä ensin kokonaan virkkaamalla, mutta lopulta päädyin vanhoihin nappeihin, niin tuli siistimmän näköiset pupillit. Lopuksi ompelin silmät ja nokan paikalleen, täytin vanulla ja suljin yläreunan virkkaamalla. Tästä tuli lasten kesken hieman riitaa, kumpi saa pitää tätä huoneessaan, joten täytynee sopia vuoroviikot!

maanantai 16. toukokuuta 2016

Myrskyluodon sukat

 

Mietiskellessäni näille sukille nimeä sain kuulla, että säveltäjä ja muusikko Lasse Mårtenson oli kuollut. Mieleeni tuli heti Myrskyluodon Maijan sävelmä sekä maisemat saman nimisestä TV-sarjasta, jota katselin lapsena äitini kanssa. Jotenkin nämä karun harmaat sukat sopivat rantakivikolla kuvattaviksi, vaikka ei merellistä luotoa ollutkaan nyt lähettyvillä.


Malliin sain inspiraation netissä vastaan tulleista pitkistä polvisukista, joissa oli tämän tyylinen nappilista. Mallineuleen sovelsin erään pipon kaaviosta. Netistä löytämääni kuvaa tarkastellessa huomasin, että siinä oli virkattu napeille lenkit, minä tyydyin virkkaamaan vain "simpukoita", joiden päälle ompelin napit. Kehittelyä tämä malli vaatii vielä hieman; varsi hieman väljähkö, joustinneuleen voisi saada nätimmin jatkumaan pitsineuleena ja nappilistaa voisi himppusen verran siirtää taaksepäin. 


Mielestäni näistä tuli kyllä kauniit ja vähän maalaisromanttisetkin sukat. Näiden tekeminen oli yllättävän vaivatonta useasta työvaiheesta huolimatta, joten tätä mallia tulee varmasti tehtyä lisääkin!


Myrskyluodon sukat

Lanka: Novita 7 Veljestä keskiharmaa (048), 130 g
Puikot; 3,5 mm KnitPro Karbonz  -hiilikuitusukkapuikot
Koko: 39-40
Ohje: Oma sovellus

perjantai 18. syyskuuta 2015

Nellin peti


Perheeseemme loppukesästä kotiutunut Nelli-neiti tarvitsi oman pedin. Kauppojen pedit olivat niin kökköjä ja rumia tai todella kalliita, että päätin ottaa koukun ja kuteen käteen. Kaapissa oli vielä vanhaa valkoista Mini-ontelokudetta, josta olen joskus tehnyt mattoa. Eihän se jämäkerä riittänyt kuin hädintuskin pohjaksi, joten lisäähän sitä oli vyyhdin verran ostettava.


Malliksi muotoutui tällainen, kiinteillä silmukoilla virkattu, hieman luttana kori, jonka reunan käänsin kaksinkerroin jämäköittämään koppaa hieman. Minusta on kuitenkin mukavaa, että peti mukautuu kissan mukaan ja Nellikin on ottanut kopan hyvin omakseen. 


Ompelin koppaan pienen patjan vanhasta fleecepeitosta. Piirsin ympyränmuotoisen kaavan kopan pohjan mukaan. Kahdesta ympyrästä ja 6 cm leveästä suorakaiteen muotoisesta suikaleesta tuli juuri sopiva pehmuste. Täytin tyynyn pehmeäksi vanulla. Tästä tuli oikein rento ja huoleton peti, pehmusteen ja kopan voi pestä erikseen pesukoneessa, jos tarve vaatii.




Valkoinen kissanpeti

Kude: Lankavan Mini-ontelokude (valkaistu), 775 g
Koukku: 8 mm metallivirkkuukoukku
Koko: Halkaisija noin 40 cm
Ohje: Omasta päästä


torstai 29. tammikuuta 2015

Harmaa torkkupeitto




Harmaa Andes -langasta virkattu peitto on valmis. Ohje on napattu Erika Knightin kirjasta Tyylikkäät silmukat. Oli hyvin selkeät ohjeet, joten tämä peitto onnistuu varmasti vasta-alkajaltakin. Muhkea lanka ja 8 mm koukku yhdistettynä yksinkertaiseen virkkausmalliin oli yllättävän joutuisaa virkattavaa, vaikka peitolle tulikin reilusti kokoa (167 x 127 cm). Yhdessä illassa virkkasi noin parinkymmenen sentin suikaleen, eli parin kerän verran. Lopputulokseen olen oikein tyytyväinen; sopii kodin väreihin ja käytössä on suloisen lämmin ja pehmeä.



Mallivirkkausta kutsuttiin kirjassa köysivirkkaukseksi, reunus on virkattu puolipylväillä. Varasin reunuksen tekoon kolme viimeistä kerää ja mitoitus oli juuri passeli, sillä lankaa jäi vain 40 cm pätkä. Ei siis käytännössä yhtään jämälankaa!


Harmaa torkkupeitto

Lanka: DROPS Andes mix, tummanharmaa (0519), 1 470 g
Koukku: 8 mm metallivirkkuukoukku
Koko: 167 x 127 cm
Ohje: Erika Knight, Tyylikkäät silmukat -kirja

Köysivirkkaus
1. krs: 1 p 4. kjs:aan koukusta laskien, 1 kjs, 1 p seur. kjs:aan, *jätä väliin 1 kjs, 1 p seur. kjs:aan, 1 kjs, 1 p seur. kjs:aan, toista *:stä viim. kjs:aan, 1 p viim. kjs:aan lopussa, käännä työ.

2. krs: 3 kjs (=1. p), virkkaa [1 p, 1 kjs, 1 p] kaikkiin 1 kjs:n ketjuihin krs loppuun, 1 p 3 kjs:n ketjun päälle krs:n lopussa, käännä työ.

torstai 22. tammikuuta 2015

Löytöjä lankalaatikosta


Sukkalankoja etsiessäni käteen osui vähän isompi satsi (15 kerää, à 100 g) Drops Andes -lankaa. Olin muutama vuosi sitten ajatellut tehdä siitä palmikkoneuletakin, mutta ilmeisesti inspiraatio oli häipynyt jo ennen silmukoiden luomista. Uutta virkkauskirjaa selaillessa huomasin mukavan torkkupeiton mallin, joka samantien yhdistyi mielessäni harmaaseen lankakasaan.

Saa nähdä, kuinka pitkälle lanka riittää, sillä yhdestä kerästä virkkailee kuvassa näkyvän, noin kymmenen sentin suikaleen. Onneksi kyseistä lankaa ja väriä näyttää olevan vielä lankakauppiaitten hyllyillä saatavilla, jos vaikka joutuu lisää hommaamaan. Ihanan pehmeää ja muhkeaa tuo lanka on työstää, harmillisesti vain meinaa kurkkua kutittaa tuo löyhäkierteisen langan pölinä. Suloisesti lämmittää jo tekovaiheessa tämä 65 % villaa ja 35 % alpakkaa sisältävä peitonalku, täytyy myöntää.


Samalla langanpenkomisretkellä löytyi myös neljä tupsukehikkoa avaamattomassa paketissaan ja lisää raitalankaa. Annoin tyttärilleni luvan valita langat ja tupsujen teko sai alkaa. Hauskaa pakkaspäivien puuhaa tuntui olevan, erityisesti kohta viisivuotiaasta, joka ei ole langasta vielä malttanut innostua samaan tapaan kuin ekaluokkalainen isosiskonsa. Esikoinen virkkaa sujuvasti ketjua, harjoittelee kiinteitä silmukoita, ompelee pykäpistoja sekä kirjoo vohvelille ja huopakankaalle.

Osa valmiista tupsuista

maanantai 5. tammikuuta 2015

Pöllökaveri


Heräsin tähän pöllöbuumiin hieman myöhässä. Paljon olen ihastellut ja aikonut niitä tehdä, mutta aina on vaan jäänyt ajatuksen tasolle. Rumalle kalenterilleni inspiroiduin virkkaamaan grafiitinharmaalla seiskaveikalla kannensuojuksen hieman kokeilumielessä. Sinänsä siistihän tästä tuli, käytössä tuntuu liian paksulta ja pumpsakalta, joten taitaa tyttäreni saada tästä piirustusvihkoonsa päällisen. Ehkäpä vielä ompelemalla kokeilen joskus verhota tämän kalenterikaameuden.



Pöllö-kalenterinpäällinen

Lanka: 7 veljestä ym. villasekoitelankoja, yhteensä 96 g
Koukku: 4 mm
Ohje: Omasta päästä

perjantai 24. lokakuuta 2014

Punainen tilkkupeitto


Syyslomaillessa löysin arkistojen kätköistä muutaman joskus neulomani punaisen tilkun ja hetken niitä pyöriteltyäni päädyin yhdistelemään ne pieneksi peitoksi. Kahteentoista palaan virkkasin ensin ympäriinsä kiinteitä silmukoita ja yhdistin ne virkkailemalla. Reunukseen tein pari kerrosta kiinteitä silmukoita ja rivin tuollaisia simpukoita, kun en muutakaan keksinyt. Ihan sievä ja takuulla lämmin tämä ainakin on. Lankoina on käytetty seiskaveikkaa ja nallea kaksinkertaisena.




Punainen tilkkupeitto

Lanka: Novita 7-veljestä ja Nalle, yhteensä 540 g
Puikot / koukku: Neulepuikot ja virkkuukoukku 3 mm
Koko: 72 x 92 cm
Ohje: Omasta päästä

Pannulappunen

Keltaisen matonkuteen jämistä syntyi tällainen pannulappunen. Paria se ei saanut, sillä kudetta ei riittänyt. Aika kiva ja napakka tapaus tämä on, näitä tekisi melkein mieli tehdä muutama lisääkin :)



Aurinkoinen pannulappunen

Kude: Kauhavan Kangas-Aitan Lilli-ontelokude, keltainen 7. 105 g
Koukku: 8 mm metallikoukku
Koko: Halkaisija 18,5 cm
Ohje: Omasta päästä

Aurinkoinen matto


Vihdoinkin tämä keväällä aloitettu ikuisuusprojekti on valmis! Oli kesällä pitkiä aikoja, jolloin ei jaksanut innostaa mattoilu, mutta nyt syksyn tullen sain taas uuden vaihteen silmään ja syyslomalla valmistui muutama viimeinen kerros ja viimeistelyt. Nyt on molemmille tytöille omiin huoneisiin matot. Tosin eivät vielä lattialle ole päätyneet, ensi kuun lopulla mattojen pitäisi päästä ihan uudelle lattialle neitien huoneita sisustamaan.



Kude on Kauhavan Kangasaitasta tilattua ontelokudetta. Väri näytti tietokoneen näytöltä värikartalla paljon kirkkaammalta, mutta näin oljen värinen kudelaatikko postissa odotteli. Ihan nätti tämä vähän murretumpikin on, nyt kun silmä on tottunut. Maton mallia otin samaisen kudekaupan ohjeista, tein vain kuvio-osuuden ohjeen mukaan, loput kerrokset sovelsin, kun halusin isompaa halkaisijaa tavoitella. Joutui jonkunverran purkamaan, mutta aika kivuttomasti meni tämän maton kohdalla tuo lattialle asettuminen, kostutin kylläkin valmiina ja annoin kylppärin lattialla kuivua. Reunukseen tein vain kiinteä silmukka -kerroksen, eipä olisi kudettakaan riittänyt sen kummallisempiin röyhelöihin. Pikkuisen vajaa viisi kiloa meni kudetta, tarkan painon mittailen, kun muuton jälkeen puran pussista pois.

Nyt saa mattojen vääntäminen hetkeksi jäädä taka-alalle ja keskityn kevyempiin tekeleisiin, on aika rankkaa puuhaa ranteille ja muutenkin kömpelöä tuo isojen mattojen pyörittely. Seuraavaa inspiraatiota odotellessa..





Aurinkoinen matto

Kude: Kauhavan Kangas-Aitan Lilli-ontelokude, keltainen 7. (n. 5 000 g)
Koukku: 8 mm metallikoukku
Koko: Halkaisija 142 cm
Ohje: Lankava / Kauhavan Kangas-Aitta Oy:n Paula-matto (pdf)



perjantai 4. heinäkuuta 2014

Sininen ja valkoinen

Tämä pikamatto syntyi kotipaikan vinttihuonetta siivotessa löytyneistä matonkuteen jämistä. Ajattelin virkata niin pitkälle kuin kuteita riittää ja menihän tuo aika tarkalle. Jouduin nimittäin ompelemaan reunuskerroksen kuteen päät lopuksi, kun ei ollut senttiäkään jäljellä kunnolliseen päättelyyn. Matto meni samantien uusille omistajille, joten unohtui mittailut ja punnitukset, mutta pari kuvaa kerkesin napata.




Ratas-matto

Ohje: Kauhavan Kangasaitta (pdf)

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Vadelmainen matto


Tämä matto on suunniteltu nuoremman tyttären toiveiden mukaisesti, eipä liene vaikea arvata neidin lempiväriä :) Varasin mattoa varten 4 kg pinkkiä kudetta, mutta nälkä kasvoi syödessä ja piti ostaa reunusta varten vielä kilon verran lisää. Malli on täysin omasta päästä sovellettu, joten "hieman" joutui tämä laiska lattialle sovittaja purkamaan, kun matto alkoi uhkaavasti aaltoilemaan. Reunukseen teki mieli kokeilla jonkin lehden mallia, mutta tässä sekin lopputulos: purkuun!


Ei se tekeminen ole aina helppoa, tämäkin matto odotteli pitkään keskeneräisenä inspiraatiota jatkaa ja valmistahan tästäkin tekeleestä lopulta tuli. Maton tilaaja ja tekijä ovat lopputulokseen tyytyväisiä.





Vadelmainen matto

Kude: Kauhavan Kangasaitan Lilli-ontelokude, pinkki S01, 4 800 g
Koukku: 8 mm metallikoukku
Koko: Halkaisija 140 cm
Ohje: Omasta päästä